Sijainti: Meksiko. Vihdoin

Matkamme Meksikon Share-him tapahtumaan alkoi Tiistaina 16. päivä. Matkaan oli tarkoitus kulua noin päivä niin, että olisimme myöhään illalla perillä Tuxtlassa, mutta useiden ongelmien johdosta saapuminen viivästyi viivästymistään. Matkaan kului loppujen lopuksi noin 50 tuntia.

Aamulla 06.17, neljä minuuttia myöhässä, möngersin autoon ja matka kohti Helsinkiä alkoi. Vaikka minulla oli ollut koko valvomani yö aikaa valmistautua oli lähdön hetkellä silti kauhea kiire ja hässäkkä ja kuten aina pitkille matkoille lähdettäessä, automatka kului pohtien onko jotain unohtunut. Mitään oleellista ei kuitenkaan tunnu jääneen, hutaisemalla tekemästäni pakkauksesta huolimatta.

Lentokentällä ostin kaksi naurettavaa, kallista savitonttua viimehetken tuliaisiksi. Lento Pariisiin, välietapille sujui ongelmitta ja kaikki pääsivät seuraavaan koneeseen hyvissä ajoin. Lentokone meni vauhdilla eteenpäin kiihdyttäessään kiitoradalla ja odottaessani aina jännittävää ilmaannousua, hämmennyin kun lentokone jarrutti sen sijaan. Taustalla kuului piipitystä. Seuraavat neljä tuntia kuluivat unen ja valveen rajamailla. Lopulta meille sanottiin, että kone ei ole turvallinen lentää ja, että huomenna lähtisi toinen lento, jolla pääsisimme Meksikoon.

Seuraavana aamuna söimme kunnon ranskalaisen aamiaisen ja lähdimme bussilla ajoissa lenotyhtiön kustantamasta lentokenttähotellista, jotta saisimme osalta puuttuvat uudet lentoliput jatkolennollemme Mexico citystä Tuxtlaan. Edellisenä päivänä se ei ollut onnistunut. Noin tunnin jonotuksen jälkeen meille selviää, että se ei onnistu, koska lentoyhtiö on jatkolennolla eri.

Onneksi 1,5 tunnin päästä lähtevälle Pariisi-Mesico city lennolle kaikilla oli liput ja lähdimme porttia kohti, mutta kohdattuamme massivisen väkijoukon saimme tietää, että lentokentällä on pommiuhka. Joku oli jättänyt matkalaukkunsa kentälle yksin. Odottelimme puolisen tuntia, kunnes alkoi tulla kiire. Lentokoneeseen pääsisi aivan pian sisälle. Kuulimme, että parkkihallin kautta pääsisi lentokentän toiselle puolelle, joten lähdimme sinne. Suuntaa piti vaihtaa muutamaan otteeseen, mutta lopulta, pommiuhkankin jo päätyttyä, löysimme porttimme. Lento olikin noin tunnin myöhässä, mutta ajattelin olevani tyytyväinen, kunhan se pääsee määränpäähänsä turvallisesti. Lento kului leppoisasti, vaikka en nukkunut silmäystäkään. Katsoin alusta loppuun elokuvia. :)

Ensi näkymiä Meksikosta. :)

Kone pääsi Mexico cityyn ja olin tyytyväinen. Ainakin kunnes sain rikotun matkalaukkuni ja meillä alkoi puuttuvien lentolippujen metsästys. Juoksimme paikasta toiseen, edestakaisin, eikä kukaan tuntunut pystyvän tulostamaan lippujamme. Kun vihdoin saimme liput jouduimme juoksemaan (lisää) lentokentän halki ehtiäksemme "muutaman minuutin", kuten lentoliput antanut nainen oli sanonut, sulkeutuvalle portille. Turvatarkastus ei ole koskaan tuntunut niin tarkalta. Ehdimme onneksi lennolle, sillä tämäkin lento oli lähes tunnin myöhässä... Mutta ei parane valittaa. Ainakin päästiin Tuxtlaan. Siellä meitä odotti jo kyyditsijät ja pääsimme hotelliimme ja vihdoin nukkumaan.