tiistai 27. lokakuuta 2015

Yökkäreitä ja modernia taidetta

Sapattina kirkon jälkeen menin lounaalle Castrossa asuvan romanialaisen perheen luokse. Ilmeisesti on jokin romanialainen tapa, että kun mennään kirkon jälkeen jonkun luokse kylään he antavat vieraalle mukavammat vaatteet, usein yöpuvun. Niin kävi nyt. He kysyivät haluanko jotain mukavampaa päälle, niin kuin pyjamat. Vastasin, että ei kiitos, näin on ihan hyvä ja mielessäni ajattelin, että mitä ihmettä. Noh, yrityksistäni huolimatta päädyin syömään lounasta 10 ihmisen kanssa jonkun muun pyjamissa.

Lounaan jälkeen menimme takaisin Bilbaoon, jossa oli nuorten ohjelmaa. Teemana oli: Kuinka hyvin tunnemme toisemme? Hmm... No tiedän noin viiden henkilön nimen. Oli kuitenkin ihan hauskaa. Opin vähän tuntemaan heitä ja muistan nyt ainakin tuplasti enemmän nimiäkin. Koska perhe, jonka kyydillä olin tullut halusi lähteä ajoissa päätettiin, että voin jäädä Lauran luokse yöksi.

Sunnuntaina mentiin Lauran ja Oanan kanssa Guggenheimiin. Oli museon 18v synttärit, joten sisäänpääsy oli ilmainen. Täytyy sanoa, että ei ollut niin tylsä kuin kuvittelin, mutta eipä siitä paljon kerrottavaakaan kyllä ole. Lahjapuoti oli hieno... Siellä myytiin suomalaistakin designia.

Koskin yhtä "tulppaania" kun luulin, että vartija ei näkisi. Luulin väärin. 

Iñigon kanssa kävelyllä



sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Painajainen joka on elämäni

Olin juuri astunut suihkuun ja kun katson ylös näen kahdeksanjalkaiset kummajaiset- elokuvasta tutun jättiläisen. Punainen ja järkyttävän kokoinen. Juu heippa! Menen pyyhe päällä alakertaan kysymään voinko käyttää vanhempien suihkua, ihan sama kuinka noloa minähän en sen kanssa ole suihkussa, eikä sen kokoista eläintä voi tappaa. No Graciela sitten sanoo hoitavansa asian. Odotan lasten kanssa alakerrassa (tosiaan pyyhe päällä) kun Graciela menee kärpäslätkän kanssa yläkertaan. Hetken päästä hän tulee takaisin, ottaa astian johon laittaa hämähäkki ja menee takaisin. Hämyri elää nyt (toivottavasti loppuelämänsä) puutarhassa. Ällöin hämähäkki minkä olen eläessäni nähnyt ilman lasia välissä. Eipä muuta tältä illalta.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Loredo

Viikko sitten perjantaina lähdettiin kirkon nuorten kanssa Santanderin vieressä sijaitsevaan Loredoon viikonlopuksi. Kun pääsimme paikanpäälle oli jo pimeää, mutta lehmänkakan haju oli melkoisen vahva.  

Rakennuksessa jossa yövymme on kaksi huonetta nukkumiseen: Yksi pojille ja yksi tytöille. Molemmissa yöpyy noin 20 ihmistä. Lisäksi keittiö ja aulatila jossa pidetään kokoukset. Sapatti-aamuna pidetään Raamatuntutkistelu, josta minun "kääntäjäkseni" vakiintunut tyttö käänsi asioita sieltä täältä. Ei ole edes verrattavissa Meksikon tulkkiini, Marleen, joka oli aivan loistava. Viikonlopun puhuja piti 5 lyhyttä saarnaa. Kaikki puheet oli nimetty Game of Thronesista, mikä on mielestäni ristiriitaista, vaikka tavoite saada nuorten huomio onnistuisikin.  

Sunnuntaina pelattiin paintballia. Olen pelannut kerran aikaisemmin pari vuotta sitten Toivonlinnan läheisessä metsässä. Tällä kertaa pelialue oli typerä. Aina tiesi missä ihmiset voivat olla ja silti sinne oli pakko mennä, kun ei ollut kun kaksi polkua mitä pitkin pystyi menemään. Oli kuitenkin ihan hauskaa. Minua ammuttiin päähän ja nyt mulla on iso kuhmu päässä. Paintballin jälkeen mentiin uimaan, mistä jotkut järkyttyivät, koska vesi on kuulemma liian kylmää. Pff...

Hauska viikonloppu. Hirmu sosiaalinen tosin. Kotiin palattuani minulle selviää, että isäntäperheeni on sairaana. Koko perhe on ollut viikonlopun vatsataudissa. Tiistai-keskiviikko yönä minä sairastun. Lisäksi minulle selviää, että lompakkoni on kadonnut. En tiedä onko se varastettu vai onko se vain hävinnyt. Elättelen vielä toivoa, että se ilmaantuisi. Koska siinä meni mun rahat, ajokortti, pankkikortit ja kaikki.

Viereinen Loredon ranta






sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Viikonloppu

Eilen pääsin kirkkoon Castro Urdialesissa asuvan perheen kyydillä. Tällä kertaa päätin mennä englanninkieliseen Raamatun tutkisteluun ihan vain vaihtelun vuoksi. Mutta tulevaisuudessa tulen kyllä käymään nuortenluokalla, että opin kielen. Kirkon jälkeen menin erään Lauran perheen luokse syömään. Ruoka oli hyvää ja sen syötyämme lojuimme sohvalla peittojen kanssa, kunnes piti lähteä viideltä alkavaan kokoukseen. Puhuja kertoi adventismin historiasta Espanjassa, sen verran ymmärsin. Nuoret lähtivät kokouksen jälkeen kävelylle ja näin ensimmäistä kertaa vähän Bilbaota.

Tänään käytiin merenrannassa kävelyllä, missä hullu hevonen yritti hyökätä meidän kimppuun.